Suomi
Gamereactor
arviot
Wanted: Dead

Wanted: Dead epäonnistuu perusteellisesti

Niin tarinallisesti kuin teknisestikin vuoden WTF-peli tulee vaihteeksi Japanista.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ
HQ

Olen odottanut Wanted: Deadia mielenkiinnolla ja hartaasti. Suosikkimättöpelini Dead or Aliven tekijöillä mainostettu peli lupailee esittelyvideoiden mukaan vauhdikasta ja monipuolista toimintaa yhdistäen mielenkiintoisesti tuliaseita ja lähitaistelua. Muutamaan otteeseen julkaisuaan siirtänyt peli on vihdoin pelattavissa, mutta päällimmäisenä pelikokemuksesta jää käteen paljon kummastelua.

Japanilaiset pelit ovat aina jokerikortti tämmöiselle länkkäripelaajalle. Eteen voi tulla jotain viimeisen päälle hiottua ultraviileetä menoa, joka sitten pysyy kasassa kautta linjan. Sitten on se kolikon toinen puoli, joka suoltaa kaiken maailman kummallisuuksia ja sekoittaa tyylilajeja jättäen tekeleen kaikin puolin puolivillaiseksi jokaiseen suuntaan rönsyilyllään. Erittäin suureksi harmikseni Wanted: Dead kuuluu tähän jälkimmäiseen puoliskoon.

Wanted: DeadWanted: Dead
Tämä on mainos:

Hong Kongin poliisin erikoisryhmä Zombie Unit muodostuu varsin värikkäistä persoonista, joita tavalliset poliisit katsovat hieman pahalla. Säännöistä vähät välittävä tiimi on lopetusuhan alla, vaikka tulosta syntyykin. Ryhmän tehtävät vievät heidät kaupungissa rehottavan salaliiton jäljille.

Wanted: Dead ei ole pelkkä toimintarymistely vaan yllättäen tasaisesti peliajan jakava yhdistelmä liian pitkiä yksittäisiä toimintaosuuksia, ja tarinaa & henkilöhahmoja mystisellä tasolla yhdistävää outoa japanilaista sekoilua. Putkijuoksutoimintaosuudet ovat suoraviivaista etenemistä, mutta tarinan juoksuttaminen ja uusien toiminnallisten tehtävien antaminen ovatkin sitten aikamoista sekasotkua. Pelaaja pääsee muun muassa haahuilemaan kissoja kuhisevalla poliisiasemalla, pelaamaan kolikkopelejä keräilytavaran toivossa, muistelemaan menneitä tyylikkäänä anime-elokuvana ja syömään kilpaa ramen-keittoa rytmipelityyliin, jossa tosin painettavat napit ovat häiritsevästi epärytmissä. Pelin anti on sen verran sattumanvaraista ja epäoleellista tarinan kannalta ja esitelty niin monella eri tyylillä, etten osaa kuin ihmetellä kaiken tarkoitusta.

Wanted: DeadWanted: Dead

Tuli- ja lyömäaseiden yhdistäminen kolmannen persoonan perspektiivistä kuvattavaan toimintaan on idealtaan mainio. Idean toteuttaminen hyvin vaatii kuitenkin osaamista, mikä tuntuu Soleililta yllättäen puuttuvan. Ampumisessa sihtaus on liikkumisen tavoin köykäisen yliherkkää jättäen kohteeseen osumisesta jossain määrin hallitsemattoman tunteen. Tämän lisäksi viholliset kestävät osumaa häiritsevän paljon tehden samojen, huonolla tekoälyllä varustettujen, vastusten rei'ittämisestä nopeasti puuduttavaa.

Tämä on mainos:

Lähinnä miekalla hoidettavat lähitaistelut suoritetaan tylsästi yhtä painiketta naputtamalla. Vihollisen pätkimistä rikastetaan käsiaseampumisella toisesta napista, mikä ei niinkään tunnu hyvältä liikeyhdistelmältä vaan ennemminkin lyöntisarjan pysäyttävältä erilliseltä ampumiselta. Tästä huolimatta miekalla huitomisesta saa lievästi paremman otteen pelaamiseen ampumiseen verrattuna. Valitettavasti tässäkin tilanteessa samaa vihollista joutuu silpomaan aivan liian pitkään ennen tämän kaatumista, ja näin toiminnasta menee maku hyvinkin nopeasti. Taistelut myös bugittavat paikoittain esimerkiksi kadottaen tarkennuksen viholliseen, jolloin henkilöhahmon saa huitomaan vihollisten sijaan pelkkää ilmaa, vaikka kuinka yrittäisi uudelleen etsiä kohdetta. Viholliset saattavat myös juosta kokonaan pelaajan ohi ennalta määrätyille paikoille kytikselle, ja onnistuipa hämähäkkitankki pakittamaan itsensä seinän sisään jumiinkin.

Lähitaistelussa voi myös torjua vihollisen iskuja, joskin tämä onnistui minulta aivan liian sattumanvaraisesti. Vaikka kuinka painoin suojausta vihollisiskun lähestyessä, suurin osa lyönneistä upposi hahmooni. Toisin kuin vihollisilla, pelattava hahmo kaatuu jo muutamaan läpitulleeseen iskuun, joten kuolema on rasittavan herkässä. Itseasiassa jo ensimmäisen taistelukentän puolivälissä peli tarjoaa helpompaa vaikeustasoa, mitä ei ole edes valittavissa asetuksista. Tämän turvin selvitin kuin tuurilla ensimmäisen taistelun loppuun, mutta toisen taistelukentän loppuvihollinen voitti hermoni, mielenterveyteni ja mielenkiintoni siinä missä taitonikin.

Wanted: DeadWanted: Dead

Zombie Unitin päähahmona päsmäröi Hannah Stone, jonka lukuisat tatuoinnit, robottikäsi ja kissankorvapanta kielivät tiukasta asenteesta. Stone on se ainoa pelattavissa oleva henkilöhahmo, mutta sentään tämän aseistusta ja ominaisuuksia voi muutella ja ehostaa kentistä löydettävillä tavaroilla. Itse asiassa en ole täysin varma, mistä aseiden uudet osat löytyvät, sillä itse löysin kentistä pelkästään kerättäviä lehtileikkeitä, ja käytin vihollisten tiputtamia aseita. Tästä huolimatta käytettäessä kenttiin lisättyjä työpenkkejä, peli ilmoittaa lähes aina uusista aseiden parannusosista, joita pystyy vaihtamaan vapaasti.

Heikon ja vieläpä bugisen pelimekaniikan ohella grafiikka on myös monin tavoin karvas pettymys. Wanted: Dead näyttää pitkälti yli toistakymmentä vuotta vanhalta tusinapeliltä. Taistelukentät kaikessa tyhjyydessään ovat kliinisen puhtaita, ja mielikuvituksettomasti suunniteltu lähinnä isoiksi tiloiksi tai suoriksi käytäviksi. Sentään muutamat koriste-esineet hajoavat iskuista tai lentävät ilmaan osuneista ammuksista, ja paikoittain räjähdykset saattavat aktivoida sadettimet, joiden toteutus ei yllä hyvän idean tasolle. Henkilöhahmojen liikeanimaatio on jäykkää ja tuntuu töksähtävän liikkeestä toiseen. Ainoastaan veriset loppuliikkeet, jolloin hahmo saattaa katanalla irrottaa vastustajan pään ja raajoja tai jopa katkaista tämän kahtia, näyttävät ja tuntuvat hyvältä. Vihollisten paloittelussa tosin ihmetyttää, että katanalla raajat lentävät kaaressa verisuihkun saattelemana mutta, moottorisahalla samaisessa toiminnassa peli lätkäisee ison sensuroitu-leiman uhrin toiminnan ajaksi. Tämä on varmaankin jokin japanilainen juttu, enkä vain ymmärrä sitä. Välivideoissa grafiikka on jo lievästi parempaan suuntaan, vaikkei mitään tekniikan kärkeä edustakaan. Sen sijaan animevideoiden laatu on todella näyttävää ja tunnelmallista. Näinkin vaatimattomista graafisista lähtökohdista ponnistavaksi peliksi Wanted: Dead tökkii häiritsevän pahasti ja vieläpä kohtuullisen usein taisteluissa Playstation 5:llä. Sentään lataustauoissa vilahtava hauska pätkä joukkion juhlavideosta on kaikessa kekseliäisyydessään onnistunut todella hyvin synnyttämään ihmetystä ja huvittuneisuutta.

Ääninäyttely on tyypilliseen japanilaiseen tapaan ylinäytellyn teatraalista. Isommaksi ongelmaksi nousee kuitenkin henkilöhahmojen hokemien ja vihollisten kuolinhuudahdusten uusiokäyttö jatkuvalla syötöllä. Ääniefekteihin ei ole jaksettu laittaa minkäänlaista panostusta, vaan samaiset tyhjyyttä kumisevat poksumiset ja diskanttirikkaat kilahdukset koristavat tätäkin peliä, kuten kaikkia niitä satoja muita japanilaisia pelejä vuosikymmenten varrelta. Taisteluosuuksissa musiikki on suorastaan hirveää. Persoonattomat heviränkytykset tuntuvat olevan valittu suoraan ilmaiskirjaston alelaarin pohjalta. Onneksi pelin musiikkityyli vaihtelee kuin sukat jalassa tilanteesta toiseen, ja esimerkiksi poliisiasemalla käyskennellessä elektroninen tunnelmointi kuulostaa jo ihan kivalta.

Wanted: DeadWanted: Dead

Olisin vielä voinut niellä japanilaiset kummallisuudet, jos Wanted: Deadin pelattavuus olisi kunnossa. Mutta kun mekaniikat ovat jäykät ja turhauttavat yhdistettynä teknisesti vuosikymmeniä vanhalta haiskahtavaan toteutukseen, on kokonaisuus vain buginen pökäle, eikä käteen jää oikeastaan kuin harmi. Se että mainio taistelupeli Oni (Bungie West, 2001) onnistui ampumisen ja lähitaistelun yhdistämisessä hyvin jo kauan aikaa sitten, ja Dead or Alive hallitsee mätkimisen monipuolisuuden veitsenterävästi, ei tällaista fiaskoa saisi yksinkertaisesti ilmestyä herran vuonna 2023. Tämä kikkare kannattaa jättää kuolleena hyllylle.

HQ
03 Gamereactor Suomi
3 / 10
+
Idea, hauskoja loppuliikkeitä, latausvideo
-
Pahasti vanhentunut grafiikka, tyhjät kentät, kauhea taistelumusiikki, tylsä taistelu, buginen, samojen äänien toisto, ylivaikea
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä