The Legend of Zelda: Link's Awakening

Nintendon edellinen Zelda-peli Breath of the Wild oli täydellinen kyytipoika juuri julkaistulle Switch-konsolille. Se kuitenkin jakoi jossain määrin yleisön mielipiteitä olemalla totuttua laajempi ja vapaamuotoisempi seikkailu, joka tuntui ammentavan vaikutteita etenkin Fumito Uedan Shadow of the Colossus -klassikosta. Mikäli BotW ei miellyttänyt niin ei hätää, sillä Nintendo on kääntänyt nostalgianamikat kaakkoon tarjoilemalla Zelda-faneille vihdoin uudelleenlämmittelyn legendaarisesta Link's Awakeningista, joka tuodaan nyt tyylillä vuoteen 2019.

Seikkailu alkaa, kun ikivihreä sankari Link haaksirikkoutuu sangen omaperäiselle Koholint-saarelle. Hetken paikallisessa tuvassa heräiltyään ja itseään keräiltyään päästään saman tien tutustumaan saaren asukkaisiin, arvoituksiin ja moninaisiin haasteisiin sekä luolastoihin. Tarina etenee tutunoloista Zelda-kaavaa noudattaen, vaikka pelisarjan klassinen pahishahmo Ganon loistaakin poissaolollaan. Tämä varmasti lämmittää etenkin jo vuoden 1993 alkuperäistä Gameboy-versiota nostalgialla muistelevia vanhan liiton faneja.

Vaikka pelin juuret ovatkin jo melkein 30 vuoden takana menneisyydessä, ei peli tunnu missään nimessä vanhalta ja raihnaiselta, päinvastoin. Tarina ja kerronta ei tietenkään edes tähtää mihinkään Breath of the Wild -henkiseen epiikkaan, jossa kansakuntien kohtalo keikkuu Link-sankarimme miekanterällä, eikä sitä heti pelin rauhoittavasta aloitusruudusta lähtien osaa edes kaivata. Link's Awakening on tietoinen rakkauskirje yläviistosta kuvatuille alkuperäisille Zeldoille ennen Ocarinaa tai muita mullistuksia. Nintendo ei kuitenkaan aivan tyydy pelkkään fanipalveluun, vaan remasterointi on tehty tunteella ja uutta pelaajasukupolvea unohtamatta.

Koholint-saaren salaisuuksia lähdetään purkamaan virkistävästi ilman turhia lätinöitä maailmanlopusta ja vailla sen kummempaa kädestä pitelyä. Apua löytää, mikäli sitä tarvitsee ja suulas pöllöhahmo ilmaantuu säännöllisin väliajoin muistuttamaan sankariamme siitä, mihin suuntaan kannattaisi seuraavaksi edetä... kenties. Pelaajan uteliaisuudelle jätetään nimittäin tilaa, kuten Zelda-seikkailulta aina odottaa voi.

Saari on jaettu alueisiin, jotka avataan tuttuun tapaan uusilla kyvyillä, aseilla ja apuvälineillä. Suurimmat haasteet sekä aivopähkinät odottavat maanalaisissa tyrmissä, joissa päästään myös kurmottamaan mainiosti suunniteltuja loppupomoja. Tällä kertaa pelaajalle annetaan myös mahdollisuus rakentaa omia tyrmätasojaan. Valitettavasti kyseinen moodi ei tarjoa esimerkiksi Mario Makerin kaltaista aidosti luovaa ilottelua, vaikka ihan hauska lisä onkin.

Link's Awakening toimii parhaiten Switchin handheld-tilassa jo ihan Gameboy-perimänsä vuoksi, vaikka sen visuaalisesti söpö ulkoasu loistaakin oikein komeasti myös isolla ruudulla. Pelin luonne sopii kuitenkin juuri täydellisesti pieneksi välipalaksi esimerkiksi työmatkoilla tai muilla siirtymillä siinä, missä Breath of the Wild tuntui imevän hujauksessa vähintään sen 45 minuuttia kerrallaan. Onkin syytä mainita, että pelattavuudeltaan uusin Zelda on juuri niin helposti lähestyttävä kuin jo sen ulkoasun puolesta odottaa saattaa. Lisäksi Switchin Gameboyta monipuolisemmat kontrollit tekevät tietyistä komennoista aiempaa helpompia, kun aivan kaikkia eri taitoja ei tarvitse enää vaihdella rajoitetusti kahden napin välillä.

Audiovisuaaliselta anniltaan Link's Awakening huokuu lapsenomaista taikaa. Chibi-tyylinen hahmokaarti, sekä pienoisdioraaman näköinen värikäs maailma näyttävät hurmaavilta ensihetkistä alkaen. Lisäksi kokonaisuutta maustava depth of field -tehoste alleviivaa pienoismallimaisuutta varsinkin isolta ruudulta pelattaessa. Pelin omaperäinen grafiikka tuleekin aivan varmasti kestämään aikaa todella hyvin. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa, ja valitettavasti arvostelukoodin ruudunpäivitys tuntui takeltelevan satunnaisesti efektirunsaissa ulkoilmakohtauksissa. Ilmiö ei ole aivan pahimmasta päästä, mutta ajoittain sen kyllä huomaa. Tämä on jokseenkin outoa, sillä en muista visuaalisesti paljon raskaamman Breath of the Wildin syyllistyneen samaan kuin ani harvoin. Link's Awakening olisi siis kaivannut vielä yhden pyöräytyksen Nintendon optimaatiotynnyrissä.

Musiikki- ja efektisektoreilla peli kerää täydet pisteet, aplodit sekä kunniamerkit. Alkuperäisen pelin yksinkertaiset, mutta tunnistettavat chiptune-kappaleet on orkestroitu täyteen loistoon ja luvassa on todellista herkistelyä ja jopa hymyilyttävän yltiösankarillisia teemoja. Päivitys on tehty kuitenkin kauttaaltaan hyvällä maulla, eikä sitä ole viety liian eeppisiin sfääreihin pelin ulkoasua sekä juuria ajatellen. Ääninäyttelyä ei ollut vuoden 1993 versiossa, eikä sitä ole tarjolla edelleenkään satunnaisia huudahduksia ja huokauksia lukuun ottamatta, joten eipä siitä sen enempää.

Kaiken kaikkiaan Nintendo on remasteroinut Link's Awakeningin suurella rakkaudella pienimpiä yksityiskohtia myöten. Alkuperäisen pelin kaavaa halutaan kunnioittaa, eikä perinpohjaisesti mullistaa. Nätti, viihdyttävä ja nostalginen seikkailu läpi omaperäisen Koholint-saaren salaisuuksien pitää Zelda-fania otteessaan alusta loppuun saakka, eikä kyseessä ole lainkaan huono tutustumispiste sarjaan pelaajille, jotka ovat Linkin edesottamuksilta jotenkin tähän asti välttyneet.