Suomi
Gamereactor
artikkelit

Taru sormusten herrasta: Valtasormukset (Amazon Prime), 1.kausi, ensitunnelmat

Kaksi ensimmäistä jaksoa on katsottu.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Olen nähnyt kaksi jaksoa Amazonin sarjasta Taru sormusten herrasta: Valtasormukset, ja aloitan ensitunnelmani hieman eri tavoin kuin ennen. Näkemykseni on ehkä liian subjektiivinen, eivätkä kaikki kollegani jaa kantaani sarjan laadusta. Taru sormusten herrasta: Valtasormukset on jo onnistunut keräämään suuren määrän julkisuutta puolesta ja vastaan lähinnä sen vuoksi, millaisia vapauksia se ottaa suhteessa lähdemateriaaliinsa. Kirjailija Tolkienin alkuperäinen näkemys täyttää pian 100 vuotta.

Taru sormusten herrasta: Valtasormukset (Amazon Prime), 1.kausi, ensitunnelmatTaru sormusten herrasta: Valtasormukset (Amazon Prime), 1.kausi, ensitunnelmat

Taru sormusten herrasta: Valtasormukset on sarja, jossa mustalla naiskääpiöllä ei ole partaa. Galadriel on elämänsä varhaisemmassa vaiheessa, ja metsästää soturina Sauronia halki Keski-Maan. Niin ja mihin se Harfoot kuuluukaan niin maantieteellisesti kuin historiallisesti? Lisääkin vastaavia on löydettävissä.

En koe lähtökohtaisesti ongelmaksi tai virheeksi sitä, että naiskääpiöllä ei ole partaa, tai että Galadriel on uljas soturi. En koe lähdemateriaalista tehtyä tulkintaa ongelmalliseksi, enkä koe mielenkiintoiseksi tehdä jo valmiiksi tutusta tarinasta 1:1 -versiota katsottavaksi. Vapauksia on otettava, jotta uusi tarina pohjautuu tunnettuun lähdemateriaaliin. Saman teki Peter Jackson, ja hänen trilogiansa on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä. Jackson sai kuitenkin niskaansa satsin vihaa Tolkienin jälkeläisiltä, jotka eivät olleet tyytyväisiä tuloksiin.

Tämä on mainos:

En tehnyt jo ennakkoon päätöstä siitä, mitä ajattelen sarjasta Taru sormusten herrasta: Valtasormukset. En ottanut osaa sarjan ympärillä verkossa velloneeseen toksiseen sanailuun, tai väitteisiin Amazonin pyrkimyksestä ujuttaa poliittisia kannanottoja sarjaansa (moinen väite on suoraan sanoen naurettava). Lähestyin siis sarjaa tyhjänä tauluna.

Millainen se itse sarja siis on?

HQ

Taru sormusten herrasta: Valtasormukset sijoittuu Tolkienin toiseen aikaan, joka alkoi korruptoituneen Valar Morgothin tappiosta. Aikanaan koittaa se kolmas aika, kun Isildur kukistaa Sauronin haltioiden ja ihmisten yhteisellä ponnistuksella tuhansia vuosia myöhemmin.

Tämä on mainos:

Morgoth on siis kukistettu, ja varsinkin haltiat haluavat rauhaa vuosisatojen sotimisen jälkeen. Uusi pahuus tietenkin nousee, ja se käy selväksi päähenkilöille kahden ensimmäisen jakson kuluessa. Pahuutta ei olekaan kukistettu, vaan se odottaa uutta tilaisuutta.

Moinen on mahtava taustatarina sarjalle, sillä se on erilainen kuin Jacksonin luoma maailma, ja samalla mahdollistaa samanlaisen ulkoisen näyttävyyden. Mukana on tuttuja kasvoja haltioiden pitkäikäisyydestä johtuen. Näin ollen nähdään Galadriel, Elrond ja jopa Gil-Galad (joka kohdataan lyhyesti elokuvassa Sormuksen ritarit). Isildurin isä Elendil kohdataan, ja hänellä Númenórean mahdollistaa pitkän iän. Mukana on uusiakin henkilöhahmoja, tai ainakin uusia niille, joille Tolkienin maailma ei ole läpikotaisin tuttu. Heitä ovat esimerkiksi haltiaseppä Celebrimbor, Arondir ja Halbrand.

Kaarti on mittava kuin Game of Thronesissa, sillä painopiste liikkuu pitkin Keski-Maata antaen kuvan kunkin henkilöhahmon tilanteesta. Ratkaisu toimii hyvin, ja jo ensimmäisessä jaksossa tehdään vallitseva rytmitys selväksi. Näin katsojilla on aikaa sisäistää maailman mahtavuus, mutta myös ajoittain hengähtää.

Taru sormusten herrasta: Valtasormukset (Amazon Prime), 1.kausi, ensitunnelmat

Kokonaisuus toimii upeasti suurimman osan ajasta. Jokainen näyttelijä antaa parastaan, ja ennalta tuntemattomuus mahdollistaa samaistaa näyttelijän esitettyyn henkilöhahmoon. Puhe on eeppiseen fantasiaan sopivaa, ja sarja uskoo itseensä. Se hylkää modernin tarinankerronnan vakiintuneet tavat, jossa on tavattu keventää suureellisuutta ajoittaisella komedialla. Taru sormusten herrasta: Valtasormukset onkin vakava sarja, joka ottaa itsensä vakavasti. Kaikesta tuntuu kuultavan kunnioitus ja kiintymys lähdemateriaalia kohtaan. Olkoonkin, että vapauksia otetaan.

En ole eläissäni nähnyt yhtä kaunista ja majesteettisen näköistä televisiosarjaa. Jokaisen jakson tuotantoon on uponnut huima määrä rahaa, ja se myös näkyy. Mukana on toki digitaalisia tehosteita, mutta myös omanlaisensa maanläheisyys on mukana jokaisessa kohtauksessa. On selvää, että sarjan luoja halusi leikitellä valaistuksella ja kontrastilla.

Bear McCrearyn musiikki on mahtava. Siis oikeasti MAHTAVA, ja se tuo mieleen Howard Shoren sävelmät luoden kuitenkin samalla sen oman juttunsa. Kun musiikki yhdistyy kauniiseen kuvaukseen, on kyseessä todellakin sarja, joka on syytä katsella mahdollisimman suurelta ruudulta. Mahdollisesti jopa parempi kuin Game of Thrones, ja se on paljon sanottu se.

Taru sormusten herrasta: Valtasormukset (Amazon Prime), 1.kausi, ensitunnelmatTaru sormusten herrasta: Valtasormukset (Amazon Prime), 1.kausi, ensitunnelmat

Virheetöntä jälki ei kuitenkaan ole. Ensimmäinen jakso keskittyy ehkä liiaksi ympäröivän maailman selittämiseen sen sijaan, että asiat näytettäisiin katsojalle. Harfoot on humoristinen lisäys ottaen huomioon sarjan yleisen vakavuuden, eikä merkitys kokonaisuudessa ole vielä selvä.

Sarja ei ole täydellinen, mutta mahtava. Ja mikä tärkeintä: katsominen tuntui kuin kotiin palaamiselta. Katselin Peter Jacksonin trilogian isäni kanssa 10-vuotiaana. Kokemus muovasi elämääni, ja on osasyynä ammatinvalintaani. Heti Valtasormuksien alusta lähtien tunsin olevani juuri siellä, missä pitääkin. Olkoonkin, että sarjan täytyy vielä todistaa, että se pystyy pitämään tempon yllä ennen kuin uskallan sarjaa suositella lämpimästi.



Ladataan seuraavaa sisältöä