Bowers & Wilkins Pi7 S2 tarjoaa taivaallista äänenlaatua, mutta käytettävyys on pilkahdus helvetistä

Äänentoistoon erikoistuneen Bowers & Wilkinsin uudet Pi7 S2 -nappikuulokkeet ovat Applen Airpod Pro (ja vastaavien) langattomien vastamelunappikuulokkeiden suora haastaja. Tässä testissä B&W:n tulokasta verrataan vuosia aktiivisessa käytössä olleisiin Airpod Pro (2019) -nappeihin. Millainen kokemus on klassisen kaiutinvalmistajan huippunappikuulokkeiden kanssa? Entä saako tyyriille 400 euron hinnalle vastinetta?

Mustana, valkoisena ja sinisenä tarjolla olevat kuulokkeet ovat fyysisesti selvästi Airpod Pro -nappeja isommat. Myös latauskotelo on karkeasti tuplasti kookkaampi kuin Airpodien kotelo, mutta siitä huolimatta suurin piirtein samanpainoinen. Akkukestoa napeille luvataan viisi tuntia ja latauskotelo pystyy lataamaan napit neljästi täydellä latauksella, jolloin kuunteluaikaa saa mukavat 20 tuntia. Yhteys muodostuu Bluetoothilla ja kuulokkeissa on myös mikrofoni, joten puhelimen käyttäminen onnistuu. Kotelon lataaminen käy joko langattomasti tai USB-C:llä.

Napit istuvat korvaan käännä ja lukitse -menetelmällä. Kuulokkeen tulppaosa laitetaan noin 30 asteen kulmassa korvakäytävään ja sen jälkeen kuuloketta kierretään vastapäivään, jolloin se lukittuu korvanlehden muotoa hyödyntäen paikoilleen. Napit istuvat hyvin ja kuulokkeet ovat huomaamattoman miellyttävät käyttää pitkiäkin aikoja yhtäjaksoisesti. Tulppaosa sujahtaa selvästi Airpodeja enemmän korvakäytävän sisään, ja näin napit myös eristävät ulkopuolista ääntä aivan eri tavalla kuin Airpodit. Mukana toimitetaan kolme erikokoista silikoniosaa korvakäytäviin, joten sopivan koon valinta omaan korvakäytävään tuskin muodostuu ongelmaksi.

Airpodien tavoin kuulokkeita pystyy hallitsemaan yksinkertaisin hipaisuelein. Painamalla kuuloketta kerran äänentoisto katkeaa tai jatkuu, ja pidemmällä painalluksella vastamelutoiminnallisuuden saa pois päältä. Vastamelutoiminnallisuus ei tee paljoa, sillä passiivinen eristys siivoaa enemmän ulkopuolisia ääniä. Vastamelun voikin ajatella kirsikkana eristyskuplakakun päällä. Täysin käsittämättömästi eleohjauksella ei pysty vaihtamaan vastamelun ja läpinäkyvyystilan välillä, vaan eleohjaus ainoastaan kytkee vastamelun päälle tai pois. Sovelluksen kautta läpinäkyvyyden tason saa määriteltyä portaattomasti, mutta mikä järki tässä on? Vastamelun ja läpinäkyvyyden voi siis pitää samanaikaisesti päällä, mikä on jo täysin paradoksaalista.

Nappien lättänä korvan ulkopuolinen pinta toimii hipaisukytkimenä eleohjauksille, mutta se on liian herkkä. En viikkojenkaan jälkeen osannut ottaa nappeja pois korviltani ilman, että hipaisin erehdyksessä kosketuspainiketta. Sovelluksen oletusasetuksilla korvasta poistettu nappi pysäyttää äänentoiston, mutta hipaisemalla nappia erehdyksissä toisto jatkuukin, mikä teki keskeytyksistä äänikirjojen kanssa tökeröä. Usein virhepainalluksia tulee vielä useampia, joten koskaan ei tiennyt, miten tällä kertaa käy. Isoin puute on kuitenkin se, että eleohjauksin säädettävää äänenvoimakkuutta tai kappaleissa eteen- ja taaksepäin siirtymistä ei ole tarjolla ollenkaan. Airpodit ovat eleohjauksen helppokäyttöisyyden osalta kuin eri planeetalta.

Mobiilisovelluksen kanssa ilmeni satunnaisia yhteysongelmia, ja näissä tilanteissa napit saattoivat alkaa toistamaan bassotaajuuksia aivan liian voimakkaasti, mikä taas vaati yhteyden uudelleen muodostamisen tilanteen korjaamiseksi. Sovellus ei tarjoa taajuuskorjainta, mutta eipä sitä näin hyvän äänentoiston kanssa osannut kaivatakaan. Erityisesti alataajuudet toistuvat iskevän napakasti ja Airpodeja alempaa ilman muhjua. Keskitaajuudet toistuvat siististi ja ylätaajuudet ovat läsnä. Äänikenttä kuulostaa leveältä, siistiltä ja näin myös erittäin hyvin erottelevalta. Yleissoundi on enemmänkin lämmin kuin kolea olematta kuitenkaan sennheisermäisen tumma.

Selvänä erikoisuutena latauskotelo tarjoaa mahdollisuuden analogisen audion lähettämiseen napeille, jota varten hyödynnetään kotelon USB-C-liitäntää. Liittämällä tähän 3,5 mm naaras-stereoliitännällä ulkoinen äänilähde saa kotelon lähettämään kotelon vastaanottaman analogisignaalin langattomasti napeille. Nappeja voi siis käyttää langattomasti, vaikka äänilähteessä ei olisi Bluetoothia ollenkaan, kunhan 3,5 mm liitäntää hyödyntävän stereosignaalin saa päätelaitteesta ulos. Bluetoothin kantamaksi luvataan kiitettävät 25 metriä, eikä sadan neliön kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa liikkuminen aiheuttanut pätkimisiä riippumatta siitä, mihin asunnon nurkkaan kotelon vei.

Kokemus Pi7 S2:n kanssa on hyvin kaksijakoinen. Äänenlaadullisesti napit hipovat täydellisyyttä ja soivat selvästi Airpodeja paremmin. Käytettävyys jättää kuitenkin PALJON parantamisen varaa. Absurdit käytettävyystoiminnot, kuten samanaikaisesti päällä oleva vastamelutoiminto ja läpinäkyvyystila ovat hyvä esimerkki tästä. Kun tähän päälle lisätään hipaisukytkinten liiallinen herkkyys ja sovelluksen kanssa täysin satunnaisesti ilmenneet yhteys- ja bassobugiongelmat, ei käyttökokemusta voi kutsua jouhevaksi. Vaikka vastamelutoiminto ei siivoa äänikenttää voimakkaasti, on se yhdessä nappien passiivisen eristyksen kanssa hyvin toimiva yhdistelmä. Ympäröivä maailma jää kuuntelijan kuplan ulkopuolelle.

B&W:n napit sopivat erinomaisesti käyttäjälle, joka haluaa nauttia parhaasta mahdollisesta äänenlaadusta langattomien nappien kanssa omassa kuplassaan. Kun kuunteleminen on pidempää ja keskeytyksetöntä, ei käytettävyyskälleistä tarvitse jatkuvasti murehtia. Kuka tietää: ehkä B&W saa päivitettyä havaitut ongelmat tulevaisuudessa kuntoon sovellus- ja firmware-päivityksin?