Beast

Vuonna 2022 Beastin kaltainen elokuva on jokseenkin kummajainen. Idris Elba ja Sharlto Copley eivät ole samassa luokassa kuin Tom Cruise ja Brad Pitt, mutta silti. Beast on varsin perinteinen hirviöelokuva. Käytössä on toki moderni teknologia, mutta siitä huolimatta ytimeltään kyse on hirviöelokuvasta jostain 1980-luvulta.

Beast on sikäli epätavallinen hirviöelokuva, että uhkana on leijona. Kohteena puolestaan on Dr. Nate Samuels (Elba), jolla ei ole mitään kokemusta metsästyksestä tai erätaidoista. Mutta kun omaa perhettään uhataan, löytyy miehestä ruutia. Nate Samuels matkustaa hiljan menehtyneen vaimonsa kotikylään Etelä-Afrikassa. Mukana ovat kaksi tytärtä, ja tarkoituksena on surra yhdessä perheenä. Kolmikko asettuu Martinin luo (Copley), eivätkä mobiiliyhteydet tietenkään toimi. Pian on aika lähteä päiväreissulle villieläinten pariin.

Puolitoistatuntisella elokuvalla ei ole riittävästi minuutteja paneutuakseen pääpahiksen vaikuttimiin syvällisesti, mutta pian nelikko saavuttaa kylän, jossa ei ole ainuttakaan asukasta. Kuolleita viruu pitkin poikin auringossa, ja iskun takana ovat selvästi villieläimet. Elokuvan kuluessa näyttelijöillä on jostain syystä kasvavassa määrin vaikeuksia pysytellä autossa suojassa leijonalta.

Samuelsin henkilöhahmo viettää suurimman osan ajastaan ulkosalla, tai sitten auton alla tai ehkä sen päällä. Yleensä aseina ei ole muuta kuin omat nyrkit. Leijonan motiivi hyökätä ei koskaan selviä. Keskiössä on Samuelsin suhde tyttäriinsä, ja tavoitteena on selvitä pois leijonan vihan alta. Näin ollen elokuva on intensiivinen, yksinkertainen ja tiivis.

Ohjaaja käyttää onnistuneesti ympäristön kuvausta luodakseen tunnelman pienestä ihmisestä suurten luonnonvoimien kurimuksessa. Yhdessä pitkien otosten kanssa luodaan mielikuva metsästyksen kohteena olemisesta. Digitaalinen leijona kestää vammoja paljon enemmän kuin oikea eläin, mikä hieman vie pois terävyyttä. Sama koskee myös Samuelsia itseään. Tunnetasolla Beast ottaa itsensä vakavasti, mutta toiminnan puolesta kyse on superleijonan ja supertohtorin kohtaamisesta.

Beast säikäyttää muutaman kerran, mutta ei ole varsinaisesti kauhuelokuva. Se viihdyttää koko kestonsa ajan, vaikkei syvempää jälkeä jätäkään.